Keski-Uusimaan uutinen suurimmista yhteisöveron maksajista (12.11.) huolettaa järvenpääläistä veronmaksajaa ja kiinteistönomistajaa. Kaupunki velkaantuu vauhdikkaasti, ja lähestymme hetkeä, jolloin velan korot alkavat nousta eikä tässä vaiheessa tiedetä ylivauhdikkaan väestönkasvun tuottoa tai hintaa.
Uutisesta näkyy, että Keravalla yhteisöveronmaksajien kärki on naapureitaan vahvempi ja leveämpi. Niinpä vuoden 2017 verotuloistaan se sai 7,4 % yhteisöverosta. Tuusulassa vastaava prosentti oli 4,3 ja Järvenpäässä vain 2,9.
Oheisessa taulukossani kuntien verotulokertymiä verolajeittain on kuvattu euroina asukasta kohti.
Kuntien verotuloista suurin osan kertyy kunnan tuloveroista. Siitä Tuusula keräsi vuonna 2017 hiukan suuremman osuuden (90,1 %) kuin Järvenpää (90,0), vaikka Tuusulan kuntaveroprosentti on alempi kuin Järvenpään.
Kiinteistöverotuotoillaan Järvenpää loistaa kyseenalaisesti kuntakolmikon ykkösenä 7,1 prosentillaan ollen näin tässä lajissa kolmikon ahnein. Kerava keräsi kiinteistöverolla 6,2 % ja Tuusula 5,6 % verotuotoistaan.
Järvenpään suuren kiinteistöverotulon takana on naapureita kovemmat kiinteistöveroprosentit. Asuinrakennuksesta Järvenpää verottaa 0,55 %, Kerava ja Tuusula 0,41 %. Yleinen kiinteistöveroprosentti (tontti) on Järvenpäässä 1,35 %, Keravalla 1,32 ja Tuusulassa vain 0,93.
Erot kuntien välillä konkretisoituvat, kun nuo prosentit muutetaan euroiksi verotusarvoiltaan 95 000 euron esimerkkitalon ja 38 000 euron tontin mukaan. Järvenpääläinen omakotitalonomistaja maksaa kiinteistöveroa esimerkkitalosta 1035 euroa, keravalainen 891 euroa ja tuusulalainen 742 euroa vuodessa.
Kun laskelmaan lisätään järvenpääläisen naapureitaan kovempi kunnan tuloveroprosentti, pelko tulevien vuosien veroista tuntuu aiheelliselta kunnan voimakkaan velkaantumisen takia. Ylinopea kasvu ei takaa verotulojen nopeaa kasvua eikä sähkölaitostakaan ole enää myytäväksi.
Veroprosentit eivät vuodelle 2019 nouse, mutta vuoden päästä Järvenpäässä puhuttaneen vakavasti kunnan tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien nostamisesta.
Valtuutetut tekevät aloitteita ilmaisesta joukkoliikenteestä, toisen asteen ilmaisista oppikirjoista jne. Kuntalaisten kantokyvyn kannalta kuitenkin päähuomio pitäisi kiinnittää kunnan yhteisöverotuoton kasvattamiseen.
Esko Lappalainen
Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen hallituksen jäsen
varavaltuutettu (kesk)