Eilen käynnistyi Järvenpään kaupunginvaltuuston syyskausi. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa kaupungin osavuosikatsausta. Keskustan ryhmäpuheenvuoron piti Esko Lappalainen.
Tässä Eskon puheenvuoro kokonaisuudessaan:
"Osavuosikatsausraportti alkuvuodesta 2026 sisältää tiivistä asiaa, jonka kokoamisesta kiitos virkamiehille. Kiitos myös hyvästä budjettikurista.
Valitettavasti raportissa esitetyistä toimintaympäristöön liittyvistä asioista ilonaiheet ovat harvassa. Keskustan valtuustoryhmässä keskustelimme raportin pohjalta tulevaisuuden näkymistä, joihin tämä puheenvuoro pääasiassa keskittyy.
Tilinpäätösennuste on budjetoitua parempi, mutta osan tulosparannuksesta selittää mm. kertaluonteiset maanmyyntitulot. Tällä tavalla parantunut tulos ei valitettavasti sisällä odotusta talouden kestävästä parantumisesta tulevaisuudessa.
Investoinnit toteutuvat pienempinä kuin budjetissa, mutta niiden rahoitukseen sekä tänä vuonna erääntyvien pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksuun on otettava lisävelkaa lähes 160 euroa/asukas.
Positiivisena asiana panimme merkille, että palveluja on järjestetty pienemmin henkilötyövuosin ja että sekä sairaus- ja työtapaturmapäivien määrät olivat alentuneet.
Positiivista on myös rakennustoiminnan hienoinen elpyminen vuosien alakulosta. Ryhmässämme toisaalta todettiin, ett mihin asuntoja tarvitaan, kun tyhjiä asuntoja on runsaasti. Vuokra-asuntojen ylitarjonta on alentanut konserniin kuuluvan Mestariasuntojen käyttöastetta niin, että vuokralaisten saamiseksi on pitänyt ryhtyä alennusmyynteihin.
Kahden poikkeusvuoden jälkeen Järvenpään kuntien välinen muuttotase on kääntynyt positiiviseksi ja kesän aikana on iloittu Hyvinkään asukasluvun ylittämisestä. Hyvinkään voittamista oleellisempaa olisi muuttoliikkeen mukanaan tuoma veroeurojen iloinen kilinä kaupungin kassaan. Vuosina 2024 ja 2025 kaupungin kokonaismuuttovoitto tuli maahanmuuton ansiosta. Valitettavasti tämä poikkeusrakenteinen muuttovoitto ei luo odotuksia merkittävästä verotulojen lisääntymisestä.
Raportti kertoo työttömyyden vuosi vuodelta tasaisesti lisääntyneen vuodesta 2023 lähtien. Mutta ei tässä kaikki: heikentyvä työttömyys on alkanut jo vuonna 2019, jolloin työttömyyden kuukausikeskiarvo oli 7,8 % ja siitä lähtien työttömyys on noussut hiljalleen viime vuoden 12,2 prosenttiin. Tämän vuoden keskiarvo tullee olemaan yli 13 %.
Nyt ollaan jo 1990-luvun alkupuolen lamasta toipumisvuosien lukemissa. Nimittäin. vuoden 1997 työttömyysprosentti oli 12,8 % ja pahimmillaan 18,6 % vuonna 1993. Toivottavasti nykyinen työttömyyden kasvukierre saataisiin viimein katkaistua ja
avoimien työpaikkojen määrä reippaaseen nousuun, sillä korkea työttömyys rokottaa tuloverokertymäämme.
Tuloveroennustetta on tälle vuodelle jouduttu pienentämään 2,6 M€. Onko Kuntaliiton vero-odotus ollut ylioptimistinen vuosien 2024 ja 2025 poikkeuksellisen muuttovoiton rakenteemme vuoksi?
Kiinteistöveroa pidetään varmana kunnan tulolähteenä, kun sitä karkuun ei pääse. Ihmetyttää sen odotusarvon 240 000 euron pienentyminen.
Yhteisövero on nousussa, mutta nousun taustalla on yrityksille 40 prosentilla lisätyt tämän vuoden ennakot. Pahoin pelkään, että tulevina vuosina sitten tämä ehkä ylisuureksi osoittautuva odotus alentaa yhteisöverokertymäämme.
Verorahoituksen osalta on hyvä, että kiinteistöverouudistus ei mennyt tämän hallituksenkaan aikana maaliin, sillä Järvenpää on saavuttanut kyseenalaista kuuluisuutta huippukalleista asumiskustannuksistaan.
Mutta valtionosuusuudistuksen kaatuminen harmittaa. Kaatajana oli Kauniaista ja muita nykyisestä valtionosuusjärjestelmästä hyötyneiden kuntien etua ajanut ryhmä.
Eiköhän ole jonkinasteinen vääryys, että Kauniainen saa 2178 euroa/asukas veroprosentin ollessa 4,7, muiden kuntien keskiarvo 725 euroa 7,54 keskimääräisellä veroprosentilla? Meillä valtionosuuksia 451 euroa ja nykyinen veroprosentti 7,8.
Saaneeko tuleva hallitus korjausta asiaan, mutta vuoden 2027 budjettimme valmisteluun eikä seuraavankaan valmisteluun valtionosuusuudistus ei valitettavasti ehtisi tuomaan helpotusta.
Vuoden 2027 budjetin valmisteluun ryhdymme vaikeasta talouden tilanteesta."
... Katso lisääkatso vähemmän
Järvenpään Keskusta 60 vuotta! 🎉🍀
Eilen juhlistimme Järvenpään Keskustan 60-vuotista taivalta ja samalla avasimme syyskauden leppoisissa alkusyksyn tunnelmissa Kakkutalo Gilanissa ☕️ Illan aikana saimme myös kuulla ja muistella Järvenpään Keskustan pitkää historiaa sekä vaihtaa ajatuksia siitä, millaista keskustalaista politiikkaa Järvenpäässä tarvitaan juuri nyt ja tulevaisuudessa.
Kahvikupposen äärellä keskustelimme Järvenpään kunnallispolitiikan viimeisimmistä kiemuroista, ajankohtaisista asioista sekä tulevista vaaleista. Katse on jo vahvasti tulevassa: valmistautuminen sekä eduskunta- että seurakuntavaaleihin on käynnistynyt.
Järvenpään Keskusta esittää piirihallitukselle yrittäjä Jarkko Walleniusta eduskuntavaaliehdokkaaksi. On hienoa päästä tekemään yhdessä työtä tulevien vaalien eteen!
60 vuotta on kunnioitettava ikä – mutta katse on eteenpäin 💚
Tästä on hyvä aloittaa syyskausi! 🍁🍂🍀
#keskustajärvenpää #60vuotta
... Katso lisääkatso vähemmän
Maa Elää -markkinoilla keskustan teltalla riitti vilskettä, hyviä kohtaamisia ja kiinnostavia keskusteluja. Aurinkoinen päivä houkutteli ihmiset liikkeelle ja torilla oli mukavan lämmin ja iloinen tunnelma.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen oli päivän odotettu vieras. Tuttu kasvo Järvenpäässä sai lämpimän vastaanoton, ja päivän aikana käytiin paljon hyviä keskusteluja järvenpääläisten kanssa.
Kiitos kaikille teltallamme piipahtaneille! 😊
#keskustajärvenpää🍀 #anttikaikkonen #maaelää2026🍁🍂
... Katso lisääkatso vähemmän
💚 Antti Kaikkonen Järvenpään Maa elää- markkinoilla!
Tule tapaamaan Keskustan puheenjohtajaa ja vaihtamaan ajatuksia kanssamme. 🍀
Keskustan teltta löytyy tutulta paikalta torin päädystä.
Tervetuloa mukaan – nähdään markkinoilla! 🍂🌻
... Katso lisääkatso vähemmän
Valtuuston kevätkauden viimeisessä kokouksessa käsiteltiin muun muassa opetuksen ja kasvatuksen sekä hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelmaa vuosille 2026-2040.
Varavaltuutettu Henri Ihander piti keskustan ryhmäpuheenvuoron liittyen hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelmaan ja uimahallin käyttöön ja haasteisiin.
Alla puhe kokonaisuudessaan:
"Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä muut kokousta seuraavat.
Ryhmäpuheeni käsittelee uimahallin käyttöä ja siihen liittyviä haasteita. Ryhmäämme on ihmetyttänyt uimahallin peruskorjaukseen esitetty 14 miljoonan euron hintalappu. Mihin arvio perustuu ja mitä tällä rahalla on tarkoitus saada aikaan?
Uimahalliin liittyy yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden näkökulmasta merkittäviä ongelmia, joiden korjaamisen tulisi olla korkealla prioriteettilistalla. Yksi konkreettinen esimerkki on jatkuvasti reistaileva allashissi, joka ei kuulemma kestä vettä.
Ongelmia löytyy myös invapukuhuoneista. Tilat ovat liian ahtaita apuvälineiden käyttäjille eivätkä vastaa monien vaikeammin liikuntarajoitteisten tarpeisiin. Moni tarvitsisi korkeussäädettäviä ja riittävän leveitä tasoja turvalliseen siirtymiseen ja pukeutumiseen. Tällä hetkellä käytössä on käytännössä vain kapea seinään kiinnitetty penkki. Itse esimerkiksi pukeudun normaalisti makuuasennossa sängyllä, joten nykyiset tilat kertovat hyvin siitä, kuinka haastavia ne monelle käyttäjälle ovat. Ahtaus aiheuttaa ongelmia myös silloin, kun pukuhuonetta tarvitsee samaan aikaan useampi henkilö tai tilassa on valmiiksi muiden apuvälineitä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Tuusulassa esteettömän pukuhuoneen voi varata omaan käyttöönsä, jolloin vastaavia ongelmia ei synny.
Toinen merkittävä ongelma liittyy pukuhuoneiden sijoitteluun. Koska niistä kuljetaan tavallisiin suihkutiloihin, vastakkaista sukupuolta oleva henkilökohtainen avustaja ei käytännössä voi olla mukana. Tämän vuoksi osa käyttäjistä joutuu kulkemaan kahvion läpi uima-asussa allastiloihin päästäkseen monitoimialtaan viereiseen suihkulla varustettuun Inva-WC:n. Tuusulassa tämäkin on ratkaistu omalla suihkutilalla esteettömän pukuhuoneen yhteydessä. Tämä käytäntö on herättänyt palautetta myös allasterapiapalveluissa, kun maksajatahot ovat antaneet kritiikkiä hygienian ja turvallisuuden näkökulmasta. Samalla monitoimialtaan vuoroista on jatkuvaa pulaa, mikä vaikeuttaa terapioiden järjestämistä ja yleisillä vuoroilla allas on liian ahdas.
Liikuntaolosuhdeverkoston kehittämissuunnitelman mukaan uimahallin käyttöaste ylittää jo nykyisin laskennallisen kapasiteetin, ja kävijämäärien ennustetaan kasvavan edelleen merkittävästi. Pidemmän aikavälin tavoitteeksi onkin kirjattu allastilan lisääminen vastaamaan kasvavaa tarvetta. Kehittämistarpeissa mainitaan myös pukuhuoneiden ahtaus sekä rakennuksesta puuttuva hissi.
Kysynkin tässä yhteydessä, miksi olemme käyttämässä 14 miljoonaa euroa peruskorjaukseen, joka ei sisällä laajennusta, maksaa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Tuusulan uimahallin peruskorjaus eikä nykyisten tietojen perusteella välttämättä ratkaise kaikkia keskeisiä esteettömyys- ja kapasiteettiongelmia.
Miten käytännössä vastataan pukutilojen ja allasosaston ahtauteen sekä muihin käyttäjien esiin nostamiin ongelmiin ilman laajennusta? Onko nämä haasteet huomioitu kustannusarviossa ja ovatko ne realistisesti korjattavissa nykyisissä tiloissa? Jos eivät, mitä hyötyä on mittavasta remontista, joka ei vieläkään mahdollista palvelun yhdenvertaista käyttöä kaikille järvenpääläisille?
Todellinen yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että liikuntarajoitteinen henkilö saadaan pöytiä siirtämällä kuljetettua hiekat ja lika renkaissa allastiloihin. Se tarkoittaa palveluiden sujuvaa, turvallista ja huomaamatonta käyttöä siinä missä kaikille muillekin. Vai miltä itsestäsi tuntuisi kulkea uima-asussa vettä valuvana kahvion läpi pyydellen ihmisiä väistämään ja siirtämään pöytiä?
Kiitos."
#kaupunginvaltuusto #keskustajärvenpää
www.youtube.com/live/vDHYggxjEOo?si=Zlkql1SDnct8jHB_
... Katso lisääkatso vähemmän