Yhdessä teemme Järvenpäästä asukkaistaan välittävän viihtyisän kotikaupungin!
Puolustamme järvenpääläisten hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupungin kehittämisen on tapahduttava ihmisiä kuunnellen ja heidän tarpeidensa mukaan. Meille tärkeitä asioita ovat toimivan arjen ja lähipalveluiden puolustaminen, lasten ja nuorten palveluiden turvaaminen, järkevän kaupungin kasvun varmistaminen sekä vehreän elinympäristön turvaaminen.
Ajankohtaista
Päärata ja pieni pinta-ala ovat Järvenpään talouden rasitteita
Järvenpään investointiohjelmasta
Talouden ja toiminnan seuranta: osavuosiraportti 2024
Järvenpään Keskusta Facebookissa
Valtuutettu Esko Lappalaisen päärataan ja veropohjaan liittyvä kirjoitus julkaistiin tänään Keski-Uusimaassa.
"Heidi Perkiö kyselee kirjoituksessaan (K-U 26.11.) miksi kirjoituksessani 22.11. näen pääradan rasitteena Järvenpäälle.
Olen Heidi Perkiön kanssa samaa mieltä pääradan hyödystä järvenpääläisten liikkumisen helpottajana.
En siis pidä päärataa yksinään rasitteena, mutta kirjoitukseni ydin näkyy jo kirjoitukseni otsikosta: Päärata ja pieni pinta-ala Järvenpään talouden rasitteita.
Ongelma on siis pääradan ja Järvenpään pienen pinta-alan yhdistelmä!
Kirjoituksessani toin esiin, että pääradan varren kerrostalovaltaisilla alueilla tulotaso on reippaasti pientalovaltaisia alueita alhaisempi. Lisäksi työttömyys ja muukin huono-osaisuus näyttää koskettavan kovimmin pääradan varren kuntien asukkaita.
Jos Järvenpään pinta-ala olisi isompi, olisi asuntokannan jakaumamme kuntatalouden kannalta tasapainoisempi kuten Tuusulassa. Silloin muuttoliike kasvattaisi tehokkaammin kuntaveropohjaamme ja toisi Järvenpään yrityksille dynaamisia vaikutuksia.
Heidi Perkiön mielestä yhteisöverotuotot ovat tärkeä osa veropohjaa.
Yhteisöverotuotoissa veropohjan muodostavat järvenpääläisten yritysten taloudelliset tulokset, kuntaveropohjan Järvenpään asukkaiden verotettavien ansiotulojen yhteissumma. Yhteisöveron ja kunnan tuloveron veropohjat ovat siten erilliset.
Olen Heidi Perkiön kanssa samaa mieltä siitä, että yhteisöverotulot olisivat Järvenpäälle tärkeitä. Nimenomaan olisivat, sillä Järvenpään yhteisöverotuotot ovat emokuntaamme Tuusulaan, ja varsinkin emokunnan toiseen poikaseen, Keravaan, verrattuna pienet.
Väistämättä tulee mieleen kysymys, että miksi emme ole Järvenpäässä saaneet pääradan tarjoamista hyvistä liikkumismahdollisuuksista huolimatta houkutelluksi muhkeita yhteisöveroja maksavia yrityksiä Järvenpäähän?
Yhteisöverotulotilastoissa Lidliä ei näy. Sen hyöty Järvenpäälle lienee ollut aikanaan hulppea rakennuslupamaksu, nykyisin kiinteistövero sekä varastohenkilöstölle tarjotut työpaikat.
Olisiko Järvenpäälle ollut taloudellisesti parempi vaihtoehto, jos varastokompleksin nielaisemalle tontille olisi saatu pari-kolme isohkoa tuotannollista yritystä? Saman kysymyksen voi laajentaa myös Svengin aluetta koskevaksi.
Esko Lappalainen
kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja kaupunkikehityslautakunnan jäsen
Järvenpää
Kiitos kaikille lumimyrskyn läpi syyskokoukseen tiensä selvittäneille! ❄️ Kyllä lumituiskun jälkeen kahvi maistuikin hyvältä! ☕ Saatiin syyskokouksen sääntömääräiset asiat käsiteltyä, joista ensi kevään kunta- ja aluevaalit merkittävimpänä. Sitä ja ehdokashankintaa esittelemään oltiin saatu puoluetoimistolta järjestöpäällikkö Pekka Reponen. Kiitos Pekka! 🙏😊 Kokouksen jälkeen moni allekirjoittikin ehdokassuostumuksen. Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua poliittisista teemoista, tehtiin henkilövalintoja, valittiin hallituksen jäsenet ja kokousedustajat. Puheenjohtajana ensi kauden jatkaa Anna Pulkkinen, varapuheenjohtajana Päivi Haapala ja sihteerinä Esko Lappalainen. Onnea valituille! Tiedote syyskokouksesta julkaistaan paikallislehdessä myöhemmin.
#syyskokous #keskustajärvenpää 🍀
Tervetuloa mukaan Järvenpään Keskustan syyskokoukseen ke 20.11. klo 18.00
Käsitellään sääntömääräiset asiat, mukana myös Keskustan puoluetoimistolta järjestöpäällikkö Pekka Reponen. 😊👍
Tervetuloa ! 🍀 ☕
#syyskokous #keskustajärvenpää
Valtuutettu Esko Lappalainen piti keskustan ryhmäpuheenvuoron vuoden 2025 talousarviosta. Kuten Esko puheessaan toteaa, kaupungin väestönkasvulla talouttamme ei korjata.
🍀 🍀 🍀
"Keskustan valtuustoryhmä kiittää talousarvion valmistelijoita hyvästä valmistelusta ja ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että Järvenpään talousarvioesitys vuodeksi 2025 ei sisällä veronkorotuksia.
Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että taloutemme pohja olisi tukevalla pohjalla. Valtuustoseminaarissa esitin huoleni näkyvissä olevasta veropohjan heikentymisestä sekä näkemykseni siitä, että kaupungin väestönkasvulla talouttamme ei korjata.
Voi olla, että vaikka puhuisin faktoja enkelten kielin niin sanomani tälläkin kertaa tahallisesti ymmärretään väärin. Silläkin uhalla jatkan pohdiskeluani.
Kuntavero on päätulonlähteemme ja jotta me saisimme kaupunginkassaan enemmän veroeuroja kuntaveroprosenttia nostamatta, tulisi veropohjan kasvaa. Ellei kasva, on veroprosenttia nostettava ja sitähän Järvenpäässä on tehty, kun väestönkasvumme ei ole veropohjaa toivotusti kasvattanut.
Kaudella 2012–22 Järvenpään väkiluku kasvoi 15,1 % ja verotulot 35,1 %, mutta pientalovaltaisen Tuusulan väkiluku kasvoi 6,5 % ja verotulot 30,1 %. Tuusulan saanto siis huikeasti parempi.
Pientalovaltaisen Tuusulan kuntaveropohja on Järvenpäätä parempi. Niinpä viime vuonna Tuusula sai 0,75 prosenttiyksikköä pienemmällä veroprosentillaan 133 euroa enemmän kuntaveroa/asukas kuin Järvenpää.
Näiden lukujen valossa olen todella huolestunut, kun saamamme talousarvioaineiston mukaan kuntaveropohjamme näyttää heikentyvän. Vielä huolestuttavampaa, kun Kuntaliitto ennustaa kaikkien kuntien ansiotuloveropohjan kasvavan vuonna 2025 3,1 % ja kunakin seuraavana kolmena vuotena 3,5 %.
Syynä Järvenpään heikentyneeseen näkymään ei ole työttömyyden voimakas lisääntyminen, sillä verotilaston mukaan Järvenpään työttömyysetuuksien ennakonpidätyksenalaiset tulot ovat alkuvuodesta lähtien laskeneet.
Uudenmaan työllisyyskatsauksessa syyskuussa esitetään 26 kunnan työllisyystiedot. Niistä yhdeksässä kunnassa työttömien osuus työvoimasta ylittää 10 % rajan. Tässä joukossa kaikki viisi pääradan kuntaa Helsinki, Vantaa, Kerava, Järvenpää ja Hyvinkää. Helsingin, Keravan ja Järvenpään prosentit yli 11 ja Vantaan koko alueen heikoin 12,6 %. Länsiradan varressa Espoossa 10,2 % työttömyys, muissa kunnissa kolme prosenttiyksikköä Järvenpäätä ja Keravaa alempi.
Meille väestönkasvun tuomaa kuntaveron kertymää rajoittaa rata ja pieni pinta-ala. Verotilastoista näkyy, että pääradan varren kerrostalovaltaisilla postinumeroalueillamme tulokertymät ovat pienemmät kuin pientalovaltaisilla alueillamme Haarajoki ja Nummenkylä. Postinumeroalueilla 04400 ja 04410 asukkaiden käytettävissä olevat rahatulot ovat noin 24 500 euroa ja Haarajoella ja Nummenkylässä noin 29 000 euroa.
Sitten vielä yksi pointti. Voimakas kasvumme alkoi vuonna 2012, jolloin Järvenpään asuntoväestöstä kokonaan perusturvan varassa oli 2,9 % ja koko maassa 3,7 %. Vuonna 2022 koko maassa vastaava osuus oli 4,0 %, mutta Järvenpäässä jo 4,2 %. Järvenpään loikka huonoon suuntaan tosi suuri.
Tulevissa talousratkaisuissamme meidän tulee olla tarkkana, sillä meillä on jo taloutemme pohjana selkeästi heikkoja tekijöitä.
Valtuustoseminaarissa tuntui, että näistä asioista ei voi puhua leimautumatta rasistiksi. Valtuutettuna koen velvollisuudekseni muistuttaa havaitsemistani Järvenpään taloutta koskevista talouden realiteeteista. Niistä pitää puhua talouden realiteetit ymmärtäen.
Ja mitä omaan puhumiseeni tulee, lainaan kaimaani Nummisuutarin Eskoa: Henkirahan minäkin maksan edestäni!"
Miksi liittyä Järvenpään Keskustaan?
VERKOSTOIDU
Saat mahdollisuuden olla mukana paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.
VAIKUTA
Haluat vaikuttaa kaupungin asioihin, ryhmämme avoimessa ilmapiirissä se onnistuu helposti.
VOI HYVIN
Voit vaikuttaa voimavarojesi mukaan omaan ja muiden hyvinvointiin.
Yhteystiedot
Esko Lappalainen
jäsenrekisterin hoitaja
esko.i.lappalainen@kolumbus.fi
Anna Pulkkinen
puheenjohtaja
pulkkinenanna9@gmail.com
Päivi Haapala
varapuheenjohtaja
paivi.haapala@elisanet.fi