Yhdessä teemme Järvenpäästä asukkaistaan välittävän viihtyisän kotikaupungin!

Puolustamme järvenpääläisten hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupungin kehittämisen on tapahduttava ihmisiä kuunnellen ja heidän tarpeidensa mukaan. Meille tärkeitä asioita ovat toimivan arjen ja lähipalveluiden puolustaminen, lasten ja nuorten palveluiden turvaaminen, järkevän kaupungin kasvun varmistaminen sekä vehreän elinympäristön turvaaminen.

Ajankohtaista

Päärata ja pieni pinta-ala ovat Järvenpään talouden rasitteita

Järvenpään valtuustossa puhuttiin, toisin kuin tässä lehdessä on kerrottu, muustakin kuin vanhan koulun ulkorappauksesta. Keskustan ryhmäpuheenvuorossa ilmaisin ryhmämme tyytyväisyyden siitä, ...

Järvenpään investointiohjelmasta

Vuosi sitten päätettiin mm. karsia investoinneista 40 miljoonaa euroa saadaksemme talous hallintaan.Velkaa on otettu lisää järjettömästi. Velan lisäys 13 vuodessa ...

Talouden ja toiminnan seuranta: osavuosiraportti 2024

Kaupunginvaltuusto 16.9.2024 Kaupungin johto on kuunnellut valtuuston enemmistön tahtoa ja investointeja on onnistuttu karsimaan vajaalla 19 miljoonalla eurolla. Silti koko ...

Järvenpään Keskusta Facebookissa

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons
5 tuntia sitten

Valtuuston kevätkauden viimeisessä kokouksessa käsiteltiin muun muassa opetuksen ja kasvatuksen sekä hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelmaa vuosille 2026-2040.

Varavaltuutettu Henri Ihander piti keskustan ryhmäpuheenvuoron liittyen hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelmaan ja uimahallin käyttöön ja haasteisiin.

Alla puhe kokonaisuudessaan:

"Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä muut kokousta seuraavat.

Ryhmäpuheeni käsittelee uimahallin käyttöä ja siihen liittyviä haasteita. Ryhmäämme on ihmetyttänyt uimahallin peruskorjaukseen esitetty 14 miljoonan euron hintalappu. Mihin arvio perustuu ja mitä tällä rahalla on tarkoitus saada aikaan?

Uimahalliin liittyy yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden näkökulmasta merkittäviä ongelmia, joiden korjaamisen tulisi olla korkealla prioriteettilistalla. Yksi konkreettinen esimerkki on jatkuvasti reistaileva allashissi, joka ei kuulemma kestä vettä.

Ongelmia löytyy myös invapukuhuoneista. Tilat ovat liian ahtaita apuvälineiden käyttäjille eivätkä vastaa monien vaikeammin liikuntarajoitteisten tarpeisiin. Moni tarvitsisi korkeussäädettäviä ja riittävän leveitä tasoja turvalliseen siirtymiseen ja pukeutumiseen. Tällä hetkellä käytössä on käytännössä vain kapea seinään kiinnitetty penkki. Itse esimerkiksi pukeudun normaalisti makuuasennossa sängyllä, joten nykyiset tilat kertovat hyvin siitä, kuinka haastavia ne monelle käyttäjälle ovat. Ahtaus aiheuttaa ongelmia myös silloin, kun pukuhuonetta tarvitsee samaan aikaan useampi henkilö tai tilassa on valmiiksi muiden apuvälineitä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Tuusulassa esteettömän pukuhuoneen voi varata omaan käyttöönsä, jolloin vastaavia ongelmia ei synny.

Toinen merkittävä ongelma liittyy pukuhuoneiden sijoitteluun. Koska niistä kuljetaan tavallisiin suihkutiloihin, vastakkaista sukupuolta oleva henkilökohtainen avustaja ei käytännössä voi olla mukana. Tämän vuoksi osa käyttäjistä joutuu kulkemaan kahvion läpi uima-asussa allastiloihin päästäkseen monitoimialtaan viereiseen suihkulla varustettuun Inva-WC:n. Tuusulassa tämäkin on ratkaistu omalla suihkutilalla esteettömän pukuhuoneen yhteydessä. Tämä käytäntö on herättänyt palautetta myös allasterapiapalveluissa, kun maksajatahot ovat antaneet kritiikkiä hygienian ja turvallisuuden näkökulmasta. Samalla monitoimialtaan vuoroista on jatkuvaa pulaa, mikä vaikeuttaa terapioiden järjestämistä ja yleisillä vuoroilla allas on liian ahdas.

Liikuntaolosuhdeverkoston kehittämissuunnitelman mukaan uimahallin käyttöaste ylittää jo nykyisin laskennallisen kapasiteetin, ja kävijämäärien ennustetaan kasvavan edelleen merkittävästi. Pidemmän aikavälin tavoitteeksi onkin kirjattu allastilan lisääminen vastaamaan kasvavaa tarvetta. Kehittämistarpeissa mainitaan myös pukuhuoneiden ahtaus sekä rakennuksesta puuttuva hissi.

Kysynkin tässä yhteydessä, miksi olemme käyttämässä 14 miljoonaa euroa peruskorjaukseen, joka ei sisällä laajennusta, maksaa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Tuusulan uimahallin peruskorjaus eikä nykyisten tietojen perusteella välttämättä ratkaise kaikkia keskeisiä esteettömyys- ja kapasiteettiongelmia.

Miten käytännössä vastataan pukutilojen ja allasosaston ahtauteen sekä muihin käyttäjien esiin nostamiin ongelmiin ilman laajennusta? Onko nämä haasteet huomioitu kustannusarviossa ja ovatko ne realistisesti korjattavissa nykyisissä tiloissa? Jos eivät, mitä hyötyä on mittavasta remontista, joka ei vieläkään mahdollista palvelun yhdenvertaista käyttöä kaikille järvenpääläisille?

Todellinen yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että liikuntarajoitteinen henkilö saadaan pöytiä siirtämällä kuljetettua hiekat ja lika renkaissa allastiloihin. Se tarkoittaa palveluiden sujuvaa, turvallista ja huomaamatonta käyttöä siinä missä kaikille muillekin. Vai miltä itsestäsi tuntuisi kulkea uima-asussa vettä valuvana kahvion läpi pyydellen ihmisiä väistämään ja siirtämään pöytiä?

Kiitos."

#kaupunginvaltuusto #keskustajärvenpää

www.youtube.com/live/vDHYggxjEOo?si=Zlkql1SDnct8jHB_
... Katso lisääkatso vähemmän

Valtuuston kevätkauden viimeisessä kokouksessa käsiteltiin muun muassa opetuksen ja kasvatuksen sekä hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelmaa vuosille 2026-2040. 

Varavaltuutettu Henri Ihander piti keskustan ryhmäpuheenvuoron liittyen hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelmaan ja uimahallin käyttöön ja haasteisiin.

Alla puhe kokonaisuudessaan:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä muut kokousta seuraavat.

Ryhmäpuheeni käsittelee uimahallin käyttöä ja siihen liittyviä haasteita. Ryhmäämme on ihmetyttänyt uimahallin peruskorjaukseen esitetty 14 miljoonan euron hintalappu. Mihin arvio perustuu ja mitä tällä rahalla on tarkoitus saada aikaan?

Uimahalliin liittyy yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden näkökulmasta merkittäviä ongelmia, joiden korjaamisen tulisi olla korkealla prioriteettilistalla. Yksi konkreettinen esimerkki on jatkuvasti reistaileva allashissi, joka ei kuulemma kestä vettä.

Ongelmia löytyy myös invapukuhuoneista. Tilat ovat liian ahtaita apuvälineiden käyttäjille eivätkä vastaa monien vaikeammin liikuntarajoitteisten tarpeisiin. Moni tarvitsisi korkeussäädettäviä ja riittävän leveitä tasoja turvalliseen siirtymiseen ja pukeutumiseen. Tällä hetkellä käytössä on käytännössä vain kapea seinään kiinnitetty penkki. Itse esimerkiksi pukeudun normaalisti makuuasennossa sängyllä, joten nykyiset tilat kertovat hyvin siitä, kuinka haastavia ne monelle käyttäjälle ovat. Ahtaus aiheuttaa ongelmia myös silloin, kun pukuhuonetta tarvitsee samaan aikaan useampi henkilö tai tilassa on valmiiksi muiden apuvälineitä. Vertailun vuoksi esimerkiksi Tuusulassa esteettömän pukuhuoneen voi varata omaan käyttöönsä, jolloin vastaavia ongelmia ei synny.

Toinen merkittävä ongelma liittyy pukuhuoneiden sijoitteluun. Koska niistä kuljetaan tavallisiin suihkutiloihin, vastakkaista sukupuolta oleva henkilökohtainen avustaja ei käytännössä voi olla mukana. Tämän vuoksi osa käyttäjistä joutuu kulkemaan kahvion läpi uima-asussa allastiloihin päästäkseen monitoimialtaan viereiseen suihkulla varustettuun Inva-WC:n. Tuusulassa tämäkin on ratkaistu omalla suihkutilalla esteettömän pukuhuoneen yhteydessä. Tämä käytäntö on herättänyt palautetta myös allasterapiapalveluissa, kun maksajatahot ovat antaneet kritiikkiä hygienian ja turvallisuuden näkökulmasta. Samalla monitoimialtaan vuoroista on jatkuvaa pulaa, mikä vaikeuttaa terapioiden järjestämistä ja yleisillä vuoroilla allas on liian ahdas.

Liikuntaolosuhdeverkoston kehittämissuunnitelman mukaan uimahallin käyttöaste ylittää jo nykyisin laskennallisen kapasiteetin, ja kävijämäärien ennustetaan kasvavan edelleen merkittävästi. Pidemmän aikavälin tavoitteeksi onkin kirjattu allastilan lisääminen vastaamaan kasvavaa tarvetta. Kehittämistarpeissa mainitaan myös pukuhuoneiden ahtaus sekä rakennuksesta puuttuva hissi.

Kysynkin tässä yhteydessä, miksi olemme käyttämässä 14 miljoonaa euroa peruskorjaukseen, joka ei sisällä laajennusta, maksaa huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Tuusulan uimahallin peruskorjaus eikä nykyisten tietojen perusteella välttämättä ratkaise kaikkia keskeisiä esteettömyys- ja kapasiteettiongelmia.

Miten käytännössä vastataan pukutilojen ja allasosaston ahtauteen sekä muihin käyttäjien esiin nostamiin ongelmiin ilman laajennusta? Onko nämä haasteet huomioitu kustannusarviossa ja ovatko ne realistisesti korjattavissa nykyisissä tiloissa? Jos eivät, mitä hyötyä on mittavasta remontista, joka ei vieläkään mahdollista palvelun yhdenvertaista käyttöä kaikille järvenpääläisille?

Todellinen yhdenvertaisuus ei tarkoita sitä, että liikuntarajoitteinen henkilö saadaan pöytiä siirtämällä kuljetettua hiekat ja lika renkaissa allastiloihin. Se tarkoittaa palveluiden sujuvaa, turvallista ja huomaamatonta käyttöä siinä missä kaikille muillekin. Vai miltä itsestäsi tuntuisi kulkea uima-asussa vettä valuvana kahvion läpi pyydellen ihmisiä väistämään ja siirtämään pöytiä?

Kiitos.

#kaupunginvaltuusto #keskustajärvenpää

https://www.youtube.com/live/vDHYggxjEOo?si=Zlkql1SDnct8jHB_Image attachmentImage attachment+1Image attachment

Jokainen äiti on kukkansa ansainnut. Hyvää äitienpäivää! 🌸 🇫🇮

Keskustan väki oli mukana Järvenpää-päivän aurinkoisessa säässä jakamassa orvokkeja äideille. Tunnelma oli iloinen ja mukavia kohtaamisia riitti pitkin päivää. Kiitos teille jotka pysähdyitte juttelemaan! 😊

#järvenpääpäivä #keskustajärvenpää
#järvenpää75vuotta
... Katso lisääkatso vähemmän

Jokainen äiti on kukkansa ansainnut. Hyvää äitienpäivää! 🌸 🇫🇮 

Keskustan väki oli mukana Järvenpää-päivän aurinkoisessa säässä jakamassa orvokkeja äideille. Tunnelma oli iloinen ja mukavia kohtaamisia riitti pitkin päivää. Kiitos teille jotka pysähdyitte juttelemaan! 😊

#järvenpääpäivä #keskustajärvenpää
#järvenpää75vuottaImage attachmentImage attachment+Image attachment
1 kuukausi sitten

Olemme mukana Järvenpää-päivässä klo 10.00-13.00, tervetuloa moikkaamaan! ❤️😊🍀

#järvenpääpäivä #järvenpääntori #keskustajärvenpää
... Katso lisääkatso vähemmän

Olemme mukana Järvenpää-päivässä klo 10.00-13.00, tervetuloa moikkaamaan! ❤️😊🍀

#järvenpääpäivä #järvenpääntori #keskustajärvenpää
2 kuukautta sitten

Missä Järvenpään kaupungin päivitetyssä strategiassa näkyy urheilu?

Järvenpään keskusta teki eilisessä valtuuston kokouksessa muutosesityksen urheilun lisäämisestä strategiaan. Esitys meni laajalla kannatuksella läpi.

Puheenvuorossamme perustelimme urheilun lisäämistä muun muassa seuraavasti.

”Järvenpään keskusta ihmettelee, missä näkyy yksi hyvinvointiimme merkittävästi vaikuttava asia - urheilu?

Tunnettu kulttuurikaupunki-osiossa mainitaan kulttuuri-sana viisi kertaa. Termi liikunta lisättiin ja hyvä niin.

Järvenpää on mahdollistanut mielestämme monipuolisesti ja ajoittain isoinkin taloudellisin panostuksin urheiluun. Se näkyy monin tavoin, myös mediassa.

Järvenpäässä on saavutettu eri lajeissa Suomen-, Euroopan- ja jopa maailmanmestaruuksia eri ikäisten sarjoissa. Monet lajit kokoavat yhteen isoja ryhmiä. Monien perheiden ja kannattajien elämäntapana on olla mukana urheilujärjestöissä. Urheilu vahvistaa yhteisöllisyyttämme ja elinvoimamme.

Tämä ei näy strategiassamme nyt laisinkaan. Meidän tulisi olla ylpeitä monista Järvenpäässä toteutuneista saavutuksista, eikä jättää tätä kulttuurin muotoa piiloon. Tämä arvo/asia olisi hyvä olla tavoitteena edes mainintana.

Järvenpään keskusta tekee muutosesityksen, sivulle kuusi.

Muutosesitys sivulle 6. ”Järvenpää tunnetaan uudistuvana kulttuurin, tapahtumien sekä urheilun kaupunkina”.

#kaupunginvaltuusto #järvenpää #keskustajärvenpää #strategia
... Katso lisääkatso vähemmän

Missä Järvenpään kaupungin päivitetyssä strategiassa näkyy urheilu?

Järvenpään keskusta teki eilisessä valtuuston kokouksessa muutosesityksen urheilun lisäämisestä strategiaan. Esitys meni laajalla kannatuksella läpi.

Puheenvuorossamme perustelimme urheilun lisäämistä muun muassa seuraavasti.

”Järvenpään keskusta ihmettelee, missä näkyy yksi hyvinvointiimme merkittävästi vaikuttava asia - urheilu?

Tunnettu kulttuurikaupunki-osiossa mainitaan kulttuuri-sana viisi kertaa. Termi liikunta lisättiin ja hyvä niin.

Järvenpää on mahdollistanut mielestämme monipuolisesti ja ajoittain isoinkin taloudellisin panostuksin urheiluun. Se näkyy monin tavoin, myös mediassa.

Järvenpäässä on saavutettu eri lajeissa Suomen-, Euroopan- ja jopa maailmanmestaruuksia eri ikäisten sarjoissa. Monet lajit kokoavat yhteen isoja ryhmiä. Monien perheiden ja kannattajien elämäntapana on olla mukana urheilujärjestöissä. Urheilu vahvistaa yhteisöllisyyttämme ja elinvoimamme.

Tämä ei näy strategiassamme nyt laisinkaan. Meidän tulisi olla ylpeitä monista Järvenpäässä toteutuneista saavutuksista, eikä jättää tätä kulttuurin muotoa piiloon. Tämä arvo/asia olisi hyvä olla tavoitteena edes mainintana.

Järvenpään keskusta tekee muutosesityksen, sivulle kuusi.

Muutosesitys sivulle 6. ”Järvenpää tunnetaan uudistuvana kulttuurin, tapahtumien sekä urheilun kaupunkina”.

#kaupunginvaltuusto #järvenpää #keskustajärvenpää #strategiaImage attachmentImage attachment
2 kuukautta sitten

Eilisessä valtuuston kokouksessa käsiteltiin hyvinvointikertomusta 2025. Ryhmäpuheenvuoron piti keskustan valtuutettu Anna Pulkkinen. Alla puheenvuoro.

"Onnittelut Järvenpään hyvinvointiporukalle hyvästä työstä järvenpääläisten hyvinvoinnin eteen! Heti kärkeen positiiviset nostot, sen jälkeen hieman pohdintaa ja lopuksi vielä oma kokemus hyvinvoinnista ja keskustelut eilen rantapuistossa, sekä yksi pienen pojan kommentti.

HYTE-​​kerroin parani jälleen. Kuntavertailussa tällä tuloksella sijoitutaan jo neljänneksi. HYTE-kerroin on siis kannustin, jossa kunta saa enemmän valtion rahaa, jos se tekee hyvin työtä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Hyvinvointikertomuksen mukaan järvenpääläisten lasten ja nuorten hyvinvoinnissa näkyy myönteinen kehitys: koulukiusaaminen, väkivallan ja häirinnän kokemukset sekä päihteiden käyttö ovat pääosin vähentyneet, ja yhä useampi kokee olonsa koulussa turvalliseksi, voi olla oma itsensä ja on tyytyväinen elämäänsä. Harrastaminen on yleistä ja osin lisääntynyt, ja monin paikoin myös liikunta ja riittävä uni ovat vahvistuneet. Samalla kuitenkin kuormittuneisuus näkyy erityisesti vanhemmilla oppilailla koulu-uupumuksen lisääntymisenä ja ahdistuneisuutena. Arjen hyvinvointia haastavat harrastusten kustannukset ja saavutettavuus, ja taloudelliset vaikeudet näkyvät monien perheiden tilanteessa. Vaikka kehitys on monilta osin myönteistä, kiusaamista, häirintää ja yksinäisyyttä esiintyy edelleen kaikissa ikäryhmissä.

Järvenpäläisten aikuisten hyvinvoinnissa on paljon hyvää: turvallisuuden tunne on vahva, toimintakyky säilyy ja ihmiset osallistuvat. Samaan aikaan huolta aiheuttavat taloudellinen kuormitus, mielenterveyden haasteet ja yksinäisyyden lisääntyminen.

Järvenpään keskustan valtuustoryhmä on huolissaan varsinkin nuorten työttömyydestä. Keski-Uudenmaan TE-palvelujen viimeisimmän katsauksen mukaan työllisyystilanne paranee vain hitaasti, ja työttömyys pysyy edelleen korkeana. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanne korostuu. Uudellamaalla haasteena on myös se, että työ ja tekijät eivät kohtaa – osaaminen ja työpaikkojen tarpeet eivät aina vastaa toisiaan.

Myös Järvenpään HYTE-kertoimessa on parannettavaa pitkäaikaisen toimeentulotuen käytön lisäksi erityisesti siinä, kuinka moni 17–24-vuotias nuori on koulutuksen ulkopuolella. Tämä kertoo nuorten hyvinvoinnista ja vaikuttaa myös kunnan rahoitukseen.

Nuorten tukitoimia tarvitaan. On syytä kysyä, jääkö tuki liikaa heidän oman aktiivisuutensa varaan, niin työllistymisessä kuin opiskelupaikan hakemisessa? Kaikilla ei ole valmiuksia hakea apua itse. Siksi meidän pitää varmistaa, että tuki tulee ajoissa ja että jokainen nuori kohdataan. Voisimmeko tässä tehdä vielä paremmin?

Hyvinvointi ja turvallisuus kävelevät käsi kädessä, ne lisäävät toinen tosiaan.

Järvenpään turvallisuustilanne on parantunut. Kaikkien rikoslakirikosten määrä on selkeästi laskenut ja väkivaltarikosten määrä kaikissa luokissa vähentynyt. Myös ilkivaltatapaukset kaupungin kiinteistöissä ovat vähentyneet, mikä on näkynyt myös kustannussäästöinä. Keskustassa ja Rantapuistossa on uudistettu kameravalvontaa ja samalla käynnistetty entistä tiiviimpää poliisiyhteistyötä.

On tärkeää nähdä kaikki se hyvä, mikä kaupungissa jo tapahtuu. Hyvinvointikertomusta lukiessa huomaa kuinka paljon on tehty, kuinka paljon on hyvin.

Emme voi kuitenkaan tuudittautua tähän, ja tarkastella pelkkiä kivoja kehityssuuntia, jos samaan aikaan näämme kun kaduillamme nuoret käyvät huumekauppaa, eläkeläiset nousevat barrikaadeille kun heille tärkeä tapaamispaikka uhataan sulkea, koiran ulkoiluttaja kohtaa puukolla varustautuneen hyökkääjän. Kaikki ei nouse tilastoihin, eikä tule näkyväksi. Huoli on heistä, ketkä jäävät piiloon. Ketkä eivät osaa hakea apua, vaikka sitä tarvitsevat.

Voimme suunnitella, mutta silti elämä yllättää ja kaikki voi muuttua sekunneissa. Viime viikonlopuna sattui aivan Järvenpään rajalla tuhoisa liikenneonnettomuus, jossa kaksi paikallista nuorta menetti henkensä ja yksi loukkaantui vakavasti. Lämpimät osanotot omaisille sekä voimia Keski-Uudenmaan Kristilliselle koululle rakkaan nuoren työntekijän menettämisestä.

Mieli lähtee väkisinkin miettimään kaikissa vakavissa tapahtumissa, mitä kaikkea voimme tehdä vai voimmeko, ettei mitään pahaa tapahtuisi.

Kaupunki luo hyvinvoinnin puitteet ja edellytykset. Kaupungin tulee kannustaa puitteillaan hyvinvointia tukeviin valintoihin. Vaikka tiukka kaupungin taloudellinen tilanne haastaa palveluita, on muistettava, että kaikki ei maksa. Hyvät ideat ja viitseliäisyys eivät maksa, luovuus ei maksa, ihmisten osallistaminen ei maksa.

Itselläni hyvinvointia lisää se, että voin kotoani lähteä ulos kävelylle, kaunista luontoa ihaillen, linnunlaulua kuunnellen, turvallisia reittejä pitkin kulkien. Eilen sunnuntainakin tein näin.

Ihmisiä oli paljon liikkeellä, eri tavalla tuusulanjärveä kiertäviä. Rantapuitossa oli paljon väkeä, kuten aina. Hetken mielijohteesta päätin mennä Silkkiuikun leikkipuistoon tapaamaan vanhempia. Kysyä heiltä, mikä heille Järvenpäässä lisää hyvinvointia. Kaikki ottivat kysymyksen mielellään vastaan. Sain vastaukseksi muun muassa: rantapuisto, Järvenpään kirjasto, Järvenpään uimahalli, Joutsikin toiminta. Lapsiperheiden palveluita kehuttiin loistaviksi Järvenpäässä, myös seurakunnan osalta. Lapset on huomioitu. Erilaiset leikkipuistot, luonnonläheisyys. Paikalliset kahvilat, elokuvateatteri. Kauppoja saisi olla lisääkin. Järvenpää koetiin rauhallisena ja turvallisena lapsille. Huolta heille oli syntynyt kuitenkin alakoulujen ja päiväkotien lakkauttamisuhasta ja toivottiin ettei niin tehtäisi. Huono asfaltointi ja katukuvassa ja kauppakeskuksessa näkyvät päihtyneet ihmiset lisäsivät turvattomuutta.

Lopuksi otin puheeksi turvallisuustilanteen, joka on parantunut Jpäässä, väkivaltarikokset vähentyneet, yhteistyötä poliisin kanssa lisätty ja poliisia näkyykin keskustassa. Tässä vaiheessa vieressä keskustelua hiljaa kuunnellut pieni poika puuttui keskusteluun ”Poliisi on lähellä, koska mun isi on poliisi”." 😊🙏

#kaupunginvaltuusto #järvenpää #keskustajärvenpää🍀 #hyvinvointi
... Katso lisääkatso vähemmän

Eilisessä valtuuston kokouksessa käsiteltiin hyvinvointikertomusta 2025. Ryhmäpuheenvuoron piti keskustan valtuutettu Anna Pulkkinen. Alla puheenvuoro. 

Onnittelut Järvenpään hyvinvointiporukalle hyvästä työstä järvenpääläisten hyvinvoinnin eteen! Heti kärkeen positiiviset nostot, sen jälkeen hieman pohdintaa ja lopuksi vielä oma kokemus hyvinvoinnista ja keskustelut eilen rantapuistossa, sekä yksi pienen pojan kommentti.

HYTE-​​kerroin parani jälleen. Kuntavertailussa tällä tuloksella sijoitutaan jo neljänneksi. HYTE-kerroin on siis kannustin, jossa kunta saa enemmän valtion rahaa, jos se tekee hyvin työtä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 

Hyvinvointikertomuksen mukaan järvenpääläisten lasten ja nuorten hyvinvoinnissa näkyy myönteinen kehitys: koulukiusaaminen, väkivallan ja häirinnän kokemukset sekä päihteiden käyttö ovat pääosin vähentyneet, ja yhä useampi kokee olonsa koulussa turvalliseksi, voi olla oma itsensä ja on tyytyväinen elämäänsä. Harrastaminen on yleistä ja osin lisääntynyt, ja monin paikoin myös liikunta ja riittävä uni ovat vahvistuneet. Samalla kuitenkin kuormittuneisuus näkyy erityisesti vanhemmilla oppilailla koulu-uupumuksen lisääntymisenä ja ahdistuneisuutena. Arjen hyvinvointia haastavat harrastusten kustannukset ja saavutettavuus, ja taloudelliset vaikeudet näkyvät monien perheiden tilanteessa. Vaikka kehitys on monilta osin myönteistä, kiusaamista, häirintää ja yksinäisyyttä esiintyy edelleen kaikissa ikäryhmissä.

Järvenpäläisten aikuisten hyvinvoinnissa on paljon hyvää: turvallisuuden tunne on vahva, toimintakyky säilyy ja ihmiset osallistuvat. Samaan aikaan huolta aiheuttavat taloudellinen kuormitus, mielenterveyden haasteet ja yksinäisyyden lisääntyminen.

Järvenpään keskustan valtuustoryhmä on huolissaan varsinkin nuorten työttömyydestä. Keski-Uudenmaan TE-palvelujen viimeisimmän katsauksen mukaan työllisyystilanne paranee vain hitaasti, ja työttömyys pysyy edelleen korkeana. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanne korostuu. Uudellamaalla haasteena on myös se, että työ ja tekijät eivät kohtaa – osaaminen ja työpaikkojen tarpeet eivät aina vastaa toisiaan.

Myös Järvenpään HYTE-kertoimessa on parannettavaa pitkäaikaisen toimeentulotuen käytön lisäksi erityisesti siinä, kuinka moni 17–24-vuotias nuori on koulutuksen ulkopuolella. Tämä kertoo nuorten hyvinvoinnista ja vaikuttaa myös kunnan rahoitukseen.

Nuorten tukitoimia tarvitaan. On syytä kysyä, jääkö tuki liikaa heidän oman aktiivisuutensa varaan, niin työllistymisessä kuin opiskelupaikan hakemisessa? Kaikilla ei ole valmiuksia hakea apua itse. Siksi meidän pitää varmistaa, että tuki tulee ajoissa ja että jokainen nuori kohdataan. Voisimmeko tässä tehdä vielä paremmin?

Hyvinvointi ja turvallisuus kävelevät käsi kädessä, ne lisäävät toinen tosiaan.

Järvenpään turvallisuustilanne on parantunut. Kaikkien rikoslakirikosten määrä on selkeästi laskenut ja väkivaltarikosten määrä kaikissa luokissa vähentynyt. Myös ilkivaltatapaukset kaupungin kiinteistöissä ovat vähentyneet, mikä on näkynyt myös kustannussäästöinä. Keskustassa ja Rantapuistossa on uudistettu kameravalvontaa ja samalla käynnistetty entistä tiiviimpää poliisiyhteistyötä.

On tärkeää nähdä kaikki se hyvä, mikä kaupungissa jo tapahtuu. Hyvinvointikertomusta lukiessa huomaa kuinka paljon on tehty, kuinka paljon on hyvin.

Emme voi kuitenkaan tuudittautua tähän, ja tarkastella pelkkiä kivoja kehityssuuntia, jos samaan aikaan näämme kun kaduillamme nuoret käyvät huumekauppaa, eläkeläiset nousevat barrikaadeille kun heille tärkeä tapaamispaikka uhataan sulkea, koiran ulkoiluttaja kohtaa puukolla varustautuneen hyökkääjän. Kaikki ei nouse tilastoihin, eikä tule näkyväksi. Huoli on heistä, ketkä jäävät piiloon. Ketkä eivät osaa hakea apua, vaikka sitä tarvitsevat.

Voimme suunnitella, mutta silti elämä yllättää ja kaikki voi muuttua sekunneissa. Viime viikonlopuna sattui aivan Järvenpään rajalla tuhoisa liikenneonnettomuus, jossa kaksi paikallista nuorta menetti henkensä ja yksi loukkaantui vakavasti. Lämpimät osanotot omaisille sekä voimia Keski-Uudenmaan Kristilliselle koululle rakkaan nuoren työntekijän menettämisestä.

Mieli lähtee väkisinkin miettimään kaikissa vakavissa tapahtumissa, mitä kaikkea voimme tehdä vai voimmeko, ettei mitään pahaa tapahtuisi.

Kaupunki luo hyvinvoinnin puitteet ja edellytykset. Kaupungin tulee kannustaa puitteillaan hyvinvointia tukeviin valintoihin. Vaikka tiukka kaupungin taloudellinen tilanne haastaa palveluita, on muistettava, että kaikki ei maksa. Hyvät ideat ja viitseliäisyys eivät maksa, luovuus ei maksa, ihmisten osallistaminen ei maksa.

Itselläni hyvinvointia lisää se, että voin kotoani lähteä ulos kävelylle, kaunista luontoa ihaillen, linnunlaulua kuunnellen, turvallisia reittejä pitkin kulkien. Eilen sunnuntainakin tein näin.

Ihmisiä oli paljon liikkeellä, eri tavalla tuusulanjärveä kiertäviä. Rantapuitossa oli paljon väkeä, kuten aina. Hetken mielijohteesta päätin mennä Silkkiuikun leikkipuistoon tapaamaan vanhempia. Kysyä heiltä, mikä heille Järvenpäässä lisää hyvinvointia. Kaikki ottivat kysymyksen mielellään vastaan. Sain vastaukseksi muun muassa: rantapuisto, Järvenpään kirjasto, Järvenpään uimahalli, Joutsikin toiminta. Lapsiperheiden palveluita kehuttiin loistaviksi Järvenpäässä, myös seurakunnan osalta. Lapset on huomioitu. Erilaiset leikkipuistot, luonnonläheisyys. Paikalliset kahvilat, elokuvateatteri. Kauppoja saisi olla lisääkin. Järvenpää koetiin rauhallisena ja turvallisena lapsille. Huolta heille oli syntynyt kuitenkin alakoulujen ja päiväkotien lakkauttamisuhasta ja toivottiin ettei niin tehtäisi. Huono asfaltointi ja katukuvassa ja kauppakeskuksessa näkyvät päihtyneet ihmiset lisäsivät turvattomuutta.

Lopuksi otin puheeksi turvallisuustilanteen, joka on parantunut Jpäässä, väkivaltarikokset vähentyneet, yhteistyötä poliisin kanssa lisätty ja poliisia näkyykin keskustassa. Tässä vaiheessa vieressä keskustelua hiljaa kuunnellut pieni poika puuttui keskusteluun ”Poliisi on lähellä, koska mun isi on poliisi”. 😊🙏

#kaupunginvaltuusto #järvenpää #keskustajärvenpää🍀  #hyvinvointiImage attachmentImage attachment+4Image attachment

Miksi liittyä Järvenpään Keskustaan?

VERKOSTOIDU

Saat mahdollisuuden olla mukana paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

VAIKUTA

Haluat vaikuttaa kaupungin asioihin, ryhmämme avoimessa ilmapiirissä se onnistuu helposti.

VOI HYVIN

Voit vaikuttaa voimavarojesi mukaan omaan ja muiden hyvinvointiin.

Yhteystiedot

Esko Lappalainen
jäsenrekisterin hoitaja
esko.i.lappalainen@kolumbus.fi

Anna Pulkkinen
puheenjohtaja
pulkkinenanna9@gmail.com

Päivi Haapala
varapuheenjohtaja
paivi.haapala@elisanet.fi

Tule jäseneksi