K-U 15.1. uutisoi Keski-Uudenmaan kuntien väestökehityksestä tammi-marraskuussa 2020. Järvenpää oli odotetusti väestökasvussa alueen ykkönen ja valtakunnan kärkikymmenikössä.
Uutisessa oli muutamia poimintoja asukkaiden määristä ikäryhmittäin ja kunnittain marraskuun lopussa. Valitettavasti tuollaiset luvut riittävät päättäjillekin, kun tilastoista ei vaivauduta, tai ei osata, tehdä analyysiä esimerkiksi väestörakenteen kehityksestä vuonna 2020.
Tilastokeskuksen mukaan Järvenpään asukasluku on kasvanut vuoden 2020 alusta marraskuun loppuun 650 asukkaalla: 0-14-vuotiaiden määrässä on lisäystä 16, 15-64-vuotiaiden 301 ja yli 64-vuotiaiden 333 henkeä. Mainittakoon, että yli 90-vuotiaiden määrä kasvoi 47 henkilöllä. Järvenpään väki siis vanhenee kuten muuallakin Suomessa.
Väestöllinen huoltosuhde kuvaa ei-työikäisten (0-14- ja yli 64-vuotiaat) määrän ja työikäisten (15-64-vuotiaat) määrän suhdetta.
Järvenpään väestöllinen huoltosuhde on marraskuun lopun luvuilla heikentynyt viime vuodesta (54,8 %) 55,5 prosenttiin. Se on valtakunnallisesti hyvä luku, mutta lähinnä yli 64-vuotiaiden määrän kasvun vuoksi heikkenee täälläkin melko nopeasti, vaikka muuttoliike lisää työikäisten määrää. On vielä muistettava, että väestöllinen huoltosuhde pohjautuu pelkästään ikärakenteeseen eikä se ota huomioon työllisyyttä.
Tällä palstalla olen jo aiemmin kirjoittanut Järvenpään taloudellisen huoltosuhteen (työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhde työllisten määrään) huonontumisesta.
Järvenpään taloudessa painiskellaan talouden tasapainon kanssa, eikä muuttoliike näytä tuovan siihen parannusta.
Oheisessa kuvassa näkyy verotulojen ja käyttömenojen kehitys 2000-2019. Käyttömenot kasvavat verotuloja vauhdikkaammin, vaikka verokertymää on terästetty veronkorotuksin.
Muistin virkistämiseksi tuloveroprosentit tuolta ajalta: vuosi 2000 17,75, 2002 18,25, 2010 19,0, 2014 19,75 ja tälle vuodelle on päätetty 20,25.
Vuonna 2000 asuinrakennuksen kiinteistövero oli 0,25 % ja yleinen kiinteistövero 0,8 %. Vuonna 2010 lukemat olivat 0,41 ja 1,32, vuonna 2014 jo 0,55 ja 1,35. Tänä vuonna maksamme asuinrakennuksesta 0,65 % yleisen kiinteistöveron ollessa 1,45 %. Kiinteistövero rasittaa kaikkia kuntalaisia, muitakin kuin omakoti- tai rivitaloasujia.
Ovatkohan ne hyvät veronmaksajat muuttaneet muualle, kun Järvenpään kanta-asukkaiden verorasitus voimakkaasta muuttoliikkeestä huolimatta kasvaa? Kai paremminkin siitä syystä?
Esko Lappalainen
varavaltuutettu (kesk.)
Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen hallituksen jäsen
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaan Lukijalta-palstalla 18.1.2021