Pekka Kärkkäinen kirjoitti (K-U 2.1.) Järvenpään kasvun puolesta ja toppuutteli kasvun kritisoijia. Tunnustaudun yhdeksi kritisoijaksi.
Joulukuussa hirvittelin tämän lehden palstoilla Järvenpään nopeaa kasvua erityisesti vuodesta 2012 lähtien. Nopea kasvu kun ei näytä tuovan Järvenpäälle toivottua elinvoimaa, vaan veronmaksajille korkeampia tulo- ja kiinteistöveroja.
Olemme asuneet Järvenpäässä vuodesta 1985, ja toivoisin kasvusta hedelmiä enkä lisäkustannuksia. Surukseni en löydä nopean kasvun puolesta puhuvia indikaattoreja.
Yksi huolestuttava mittari on taloudellinen huoltosuhde. Se kertoo kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. 2010-luvulla Järvenpään taloudellisella huoltosuhteella mitattu elinvoima on valitettavasti heikentynyt.
Vuonna 2010 taloudellinen huoltosuhde oli 101,1 ja vuonna 2018 se oli 109,4. Tähän vaikuttanee muuttoliikkeen lisäksi myös Järvenpään väestön nopea ikääntyminen. 65 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus Järvenpään väestöstä kasvaa noin 0,6 prosenttiyksikköä/vuosi. Vuonna 2000 65-vuoden iän saavuttaneita oli 8,6 %, vuonna 2010 12,2 % ja vuonna 2019 jo 18,4 %. Ikääntymisen vauhti siis kiihtyy.
Järvenpäässä alkoi vuonna 2012 vilkkaan rakentamisen kausi. Kaupunki on myynyt tonttejaan ja purkanut aika uusiakin rakennuksia myytävää saadakseen. Rakennusfirmat ja asuntosijoittajat tykkäävät pienistä asunnoista ja hyvän vuokratuoton takaavasta yhteiskunnan maksamasta asumistuesta.
Mutta onkohan rakennettu liian pieniä asuntoja? Tilastojen mukaan näin on käynyt. Kaudella 2010-19 ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä Järvenpäässä on kasvanut 5,5 %. Vertailun vuoksi vastaava kasvu kerrostalovoittoisella Keravalla oli 0,4 %, Tuusulassa ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä puolestaan laski 9,6 %.
Olisi suotavaa, että löytyisi tilavampia asuntoja, joissa perheen kasvattaminen olisi mahdollista. Tilan tarvetta voi lisätä myös koronan aikana lisääntynyt etätyö. Olisi todella harmi, jos nyt kertarysäyksellä rakennettu asuntokanta ei muutaman vuoden päästä täyttäisikään asuntoa tarvitsevien tarpeita.
Pekka Kärkkäinen ei toivo passintarkastusta Pohjoisväylän päähän eikä viisumipakkoa junalla tulijoille. En minäkään niitä esitä, mutta toivoisin Järvenpäässä voimakkaan asukaslisäyksen sijasta panostettavan yritysten tänne saamiseen.
Svengin alueella vallitsee hiljaiselo, ja kohta katselemme Valmetin perävaloja. Sen mukana menee 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Merkittävä summa sekin.
Muistetaan kasvun huumassa myös kasvun kustannukset ja haitat. Pidetään mielessä myös veitsenterällä oleva taloutemme ja laitetaan Pohjoisväylän päähän este valtiovarainministeriön virkamiesten mustille autoille.
Esko Lappalainen
varavaltuutettu (kesk.)
Järvenpää
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaan Lukijalta-palstalla 5.1.2021