Järvenpään valtuustossa puhuttiin, toisin kuin tässä lehdessä on kerrottu, muustakin kuin vanhan koulun ulkorappauksesta.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa ilmaisin ryhmämme tyytyväisyyden siitä, että Järvenpään talousarvioesitys vuodeksi 2025 ei sisällä veronkorotuksia. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että taloutemme pohja olisi tukevalla pohjalla.

Puheenvuorossani esitin huoleni ennustetusta veropohjan kasvun heikentymisestä sekä näkemykseni siitä, että kaupungin väestönkasvulla talouttamme ei korjata.

Kuntavero on päätulonlähteemme ja jotta me saisimme kaupunginkassaan enemmän veroeuroja kuntaveroprosenttia nostamatta, tulisi veropohjan kasvaa. Ellei kasva, on veroprosenttia nostettava ja sitähän Järvenpäässä on tehty, kun väestönkasvumme ei ole veropohjaa toivotusti kasvattanut.

Kaudella 2012–22 Järvenpään väkiluku kasvoi 15,1 % ja verotulot 35,1 %, mutta pientalovaltaisen Tuusulan väkiluku kasvoi 6,5 % ja verotulot 30,1 %. Tuusulan saanto siis huikeasti parempi.

Pientalovaltaisen Tuusulan kuntaveropohja on Järvenpäätä parempi.  Niinpä viime vuonna Tuusula sai 0,75 prosenttiyksikköä pienemmällä veroprosentillaan 133 euroa enemmän kuntaveroa/asukas kuin Järvenpää.

Näiden lukujen valossa olen todella huolestunut, kun saamamme talousarvioaineiston mukaan kuntaveropohjamme kasvuvauhti näyttää heikentyvän. Vielä huolestuttavampaa, kun Kuntaliitto ennustaa kaikkien kuntien ansiotuloveropohjan kasvavan vuodesta 2025 lähtien yli 4 prosentin vauhtia.

Syynä Järvenpään heikentyneeseen näkymään ei ole työttömyyden voimakas lisääntyminen, sillä Järvenpään työttömyys on ollut jo valmiiksi korkea ja verotilaston mukaan Järvenpään työttömyysetuuksien ennakonpidätyksenalaiset tulot ovat alkuvuodesta lähtien laskeneet.

Uudenmaan työllisyyskatsauksessa syyskuussa esitetään 26 kunnan työllisyystiedot. Niistä yhdeksässä kunnassa työttömien osuus työvoimasta ylittää 10 % rajan. Tässä joukossa kaikki viisi pääradan kuntaa Helsinki, Vantaa, Kerava, Järvenpää ja Hyvinkää. Helsingin, Keravan ja Järvenpään prosentit yli 11 ja Vantaan koko alueen heikoin 12,6 %. Länsiradan varressa Espoossa 10,2 % työttömyys, muissa kunnissa kolme prosenttiyksikköä Järvenpäätä ja Keravaa alempi.

Meille väestönkasvun tuomaa kuntaveron kertymää rajoittaa päärata ja pieni pinta-ala. Verotilastoista näkyy, että pääradan varren kerrostalovaltaisilla postinumeroalueillamme 04400 ja 04410 tulokertymät ovat noin 4500 euroa pienemmät kuin pientalovaltaisilla Haarajoella ja Nummenkylässä. Alueella 04440 ero on jopa 6500 euroa. Talousvaikutus on suuri, kun asukkaista hiukan yli 60 % asuu alueilla 04400, 04410 ja 04440.

Sitten vielä yksi pointti. Voimakas kasvumme alkoi vuonna 2012, jolloin Järvenpään asuntoväestöstä kokonaan perusturvan varassa oli 2,9 % ja koko maassa 3,7 %. Vuonna 2022 koko maassa vastaava osuus oli 4,0 %, mutta Järvenpäässä jo 4,2 %. Järvenpään loikka huonoon suuntaan on tosi suuri.

Tulevissa talousratkaisuissamme meidän tulee olla tarkkana, sillä kuntataloudessamme on useita vaikeasti korjattavia tekijöitä.

Esko Lappalainen

kaupunginvaltuutettu ja kaupunkikehityslautakunnan jäsen (kesk.)