Ryhmämme kävi vilkasta keskustelua talouden kokonaisuudesta. Tässä ryhmäpuheessa mainitsen yleisiä huomioita ja myöhemmissä puheenvuoroissa tulee tarkennuksia. Alkuun muutama otanta:
Taloussuunnitelmassa on kirjattu korotus henkilöstökuluihin 0,7 %. Syksyn valtakunnalliset kierrokset osoittavat, että olisi voinut olla tarpeen päivittää korotuksen suuruutta ylöspäin. Lainakannan nousu huolettaa meitä aina vain. Nyt lainaa otetaan lisää 36 milj., josta Kinnarin osuus on 19 milj. Koko lainakanta on 128 milj. vuonna 2018. Mainittakoon, että suunnitelmakauden 2018-2022 lopussa konsernilainaa olisi vähintään 355 milj. Nyt olisi sentään ennusteessa lainankäyrän taittuminen alaspäin 2019. Ennuste ei osoita suoraan ylöspäin, kuten viime vuosina on tehnyt.
Tulevat investointien päätökset ja myös yllätykset voivat muuttaa kuitenkin oleellisesti todellisuutta. Talousarvio nojaa edelleen vahvasti normaalia korkeampiin maanmyyntitulojen arvioihin. Tämä tekijä auttaa meitä mm. olla korottamatta tuloveroprosenttiamme.
Uskomme yleisen elinkeinotilanteemme muuttuvan parempaan suuntaan. Meillä on eväät siihen. Olemme valtakunnan vertailussa kahdenkymmenen vireimmän kaupungin joukossa. Tehdyt toimet jo viime valtuustokaudella antavat uskoa paremmasta elinkeinoelämän saralla.
Kaupunkimme kaipaa piristystä kuitenkin menojen kattamiseksi niin työpaikkaomavaraisuuteen, yhteisöverokertymiin ja muihin työttömyyttä vähentäviin asioihin. Hyvällä talouden suunnittelulla ja toteuttamisella, saadaan myös työttömyyden huomattavia inhimillisiä vaikutuksia vähenemään, jota olemme nostaneet keskusteluun jo aiemmin.
Palvelualueilla on jatkettu ja jatketaan talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteitä. Osan toteutuminen on epätodennäköistä esim. hintojen korotusten tuotto-odotukset. Uusia toimenpiteitä on hankala enää löytää, mutta tehokkuutta pyritään parantamaan eri toimijoiden yhteistyöllä ja supistamalla hieman tarjontaa, lisäämällä itsepalvelua ja sähköistä asiointia. Myös tilankäyttöä tehostetaan edelleen. Esimerkkinä mainitsen Järvenpään Opiston tuntimäärää esitettävän pienennettävän 1500 tuntia eli noin 10 %. Kysymme, mitkä ovat käytännön vaikutukset?Hetkellisesti kasvumme ei ole täydessä hallinnassa, mutta todennäköisimmin tilanne tasaantuu. Hallittu kasvu tukee kaupallisten ja yksityisten palvelujen lisääntymistä. Se vaikuttaa työpaikkojen lisääntymiseen.
Talouden tasapainottamisohjelman termin käytöstä tulisi siirtyä talouden arjen tekoihin. Väkisin luodut tavoitteet joilta puuttuu todellisuus, ei ole kenenkään etu. Kysyn, mikä henkinen vaikutus on vuodesta toiseen käyttää termiä talouden tasapainottaminen? Miten se vaikuttaa henkilökuntaan tai asukkaisiin? Kaikki eivät ymmärrä tiukan säästämisen keskellä tehtäviä mittavia investointeja ja niiden merkityksiä. Osassa hankkeissa on jopa riskinsä, vaikkakin perustellut sellaiset. Esimerkkinä mainitsen uusien yritysalueiden vaatimat kokonaisrakentamisen tarpeet ja tehdyt päätökset.
Mitä on tasapainoinen talouden hallinta? Yhtenä voisi mainita, ettei velkataakka kasva liika lapsillemme. Talous täytyy olla vahvasti näpeissä, mutta jatkuva säästämisestä toitottaminen kääntyy käytännön toimissa jopa itseään vastaan. Lepsuiluun ei ole varaa. Yhdessä päättämällä vaikkapa investointien vaihtoehtomalleista, saamme varamme riittämään ja pidettyä hyvä positiivinen ote tekemisissämme.
Ryhmäpuheenvuoron aikarajoitus on 7 minuuttia.